Läsnäoloharjoituksilla eroon tunnesyömisestä!

Mitä on tunnesyöminen?

Tiedän äärettömän hyvin mitä on tunnesyöminen, lohtusyöminen, miksi sitä nyt kukakin sanoo. Tekee mieli jotakin hyvää vaikkei ole nälkä ja kun suuhun alkaa mättää jäätelöä, tai pullaa, tai kakkua, tai chipsejä tai mitä se nyt kenelläkin on, sitä kuluukin sitten vähän enemmän. Hetkeksi se auttaa tasaamaan tunteita, mikä sitten stressaakin – ilo, suru, turhautuminen, yksinäisyys, tylsistyminen. Mutta mikä ällö olo sen jälkeen tuleekaan. ”Taas mä mokasin, mikä mua vaivaa. Mä olen luuseri. Yäääk, mikä möhömaha” Tuntuuko yhtään tutulta?

Mutta älä huoli, tunnesyömisestä voi päästä kokonaan eroon tai sitä pystyy ainakin hallitsemaan. Ja jos joskus sortuu, ei se maailmaa kaada.

Mitä on läsnäolo- eli mindfulnessmeditaatio

Huuhaata, saattaa jonkun ensireaktio olla, enkä yhtään ihmettele, koska minäkin suhtauduin aika skeptisesti aikaisemmin läsnäoloharjoituksiin (Mindfullness). Uskonnollista huuhaahömppää sanoo joku. New Age -juttuja! Niin ajattelin minäkin, mutta en ajattele enää

Mindfulness-meditaatiossa on riisuttu pois kaikki uskonnollisuus ja jäljellä on kehollisuus ja mielen ja kehon yheys.

Kuuntelin pari päivää sitten lääkäri Outi Hilgertin haastattelua. Hän on asunut viime vuodet Ranskassa ja Saksassa ja tutustunut Mindfulness -meditaatioon ensin hakiessaan itselleen luonnollisia keinoja hallita stressiä, jonka jälkeen hän innostui asiasta niin, että kouluttautui aiheeseen ja nykyisin hän on mukana kehittämässä suuren asiantuntijajoukon kanssa menetelmää, jossa hyödynnetään Mindfulness-meditaatiota mm. masennuksen tukihoitona (ks. Meruhealth). Hän on myös käyttänyt Saksassa vastaanottotyössään Mindfulness-meditaatiota tukena kroonisesti sairaille.

Tieteellisissä tutkimuksissa on todettu hyväksyvän läsnäolo -meditaation eli Mindfulness-meditaation auttavan kestämään monien terveysongelmien kanssa elämistä ja monet eri addiktioista kärsineet ovat päässeet niistä eroon. Myös hyvin vaikeissa mielenterveysongelmissa ammattiauttajat ja lääkärit eri puolilla maailmaa käyttävät Mindfulness-harjoitteita hoitojen tukena.

Lääkäri Outi Hilgertin määritelmä Mindfulness -meditaatiosta on loistava: ”Lempeää, ystävällistä läsnäoloa tässä hetkessä huomioiden itsensä ja muut ihmiset”. Yleensähän meidän ajatukset vievät meitä pois tästä hetkestä – ajatukset pomppimat menneisyyteen, tulevaisuuteen, tapahtumiin ja ajatukset myös kommentoivat koko ajan mitä nyt tapahtuu, tapahtui eilen tai tulee tapahtumaan. Ajatukset voivat synnyttää ahdistusta masennusta ja negatiivisia olotiloja.

Tosiasiassa voimme elää vain ja ainoastaan JUURI NYT ja tässä hetkessä, tämä hetki värittää myös seuraavan hetken. Esimerkiksi jos harjoitamme vaikka muutaman minuutin mindfulness-meditaatiota aina aamuisin, kantaa se hyvää olotilaa läpi koko päivän. Lopussa on linkkejä erilaisiin mindfulness harjoituksiin.

Mindfulness meditaatiossa kuuntelet hengitystäsi, annat kaikkien ajatusten tulla ja varsinkin samantien mennä. Et tuomitse niitä, et yritä muuttaa niitä vaan annat niiden lipua ohi kuin pilvet taivaalla. Ja jos ajatuksesi tarkertuvat yhteen paikkaan, keskity jälleen hengittämiseen. Hengität aivan normaalisti omaan tahtiisi – se on sinun hengityksesi. Jos sinusta tuntuu vaikealta olla paikallaan, hyväksy se. Nouse vaikka seisomaan ja kävele, mutta jatka hengitystä ja salli edelleen kaikkien ajatusten – niin negatiivisten kuin positiivisten tulla ja varsinkin mennä pois. Älä tuomitse, älä yritä muuttaa mitään. Ole vain tässä hetkessä.

Kuuntele ja ole tässä hetkessä ei tarkoita, ettei koskaan saisi ajatella eilistä tai tulevaa ja pohtia asioita, mutta on opittava tiedostamaan milloin ajatukset kulkevat täysin autopilotilla ja Mindfulness auttaa meitä palaamaan tähän hetkeen.

Läsnäoloharjoituksilla eroon tunnesyömisestä!

Tunnesyömisessä se toimii juuri näin. Olen kokenut harjoituksen vaikutuksen, kun käsi on ollut jo jääkaapilla, nälkä ei ole, mutta syödä täytyisi. Kun vaan olen muistanut hengitellä hetken ja tehdä hyvin lyhyen Mindfulness-harjoituksen, on yleensä syömistarve mennyt ohi. Sen jälkeen minulla on ollut mahdollisuus miettiä hetki, mikä oli se tunne, jota olisin halunnut syömisellä peittää ja yleensä hyvinkin nopeasti se on selvinnyt ja tilanne on ohi. Lasi tai kaksi vettä ja elämä on jatkunut ilman turhia, lihottavia herkkuja.

MUTTA, joskus kun en ole muistanut/ehtinyt/huomannut, olen kyllä retkahtanut turhaan naposteluun/herkutteluun. Silloin on tärkeää, ettei turhaan tuomitse itseään, vaan miettii, että noh huomenna on uusi päivä. Ja selvittää miksi retkahdus tapahtui esim. seuraavalla tavalla:

  1. Mietin, mitä olen syönyt päivän mittaan? Olenko syönyt liian vähän ravintoaineita?
  2. Mitä ajattelin, ennen kuin halusin napostella?
  3. Mitä tapahtui, ennen kuin halusin napostella?

Vähitellen tästä alkaa tulla tapa. Kun tarpeeksi usein toistaa tämän, sitä nopeammin se alkaa toimia lähes automaattisesti.

Miksi Mindfulness- eli läsnäolomeditaatio on niin tehokasta ja vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiimme?

Kun mietin tämän artikkelin kirjoittamista, löysin sattumalta Areenalta Tiedeykkösen haastattelun aiheesta ”Vagushermo rauhoittaa sydäntä ja mieltä – miksi? Voiko vagushermoa stimuloida ja hoitaa sairauksia?” Kyseisessä ohjelmassa todettiin, että paras tapa stimuloida ko elimistön hyvinvoinnille tärkeää hermoa ovat Jooga ja Mindfulness-meditaatio (kohdasta n. 30:00 eteenpäin)

”Kiertäjähermo eli vagushermo on kehon pisin ja monimutkaisin hermo. Se yhdistää aivot moniin tärkeisiin elimiin kuten suolistoon, vatsaan, sydämeen ja kehoon.

Kiertäjähermo on myös parasympaattisen hermojärjestelmän avaintekijä ja vaikuttaa hengitykseen, ruoansulatukseen sekä sydämen sykkeeseen. Kiertäjähermon toiminnan optimointi voi siis parantaa terveyttämme ja vahvistaa puolustuskykyämme stressiä vastaan.

Vagaalisen sävyn lisääntyminen aktivoi parasympaattista hermojärjestelmää. Korkea vagaalinen sävy tarkoittaa sitä, että keho voi rentoutua lyhyemmässä ajassa stressin jälkeen”

Prof. Matti Airaksisen mukaan kiertäjähermon aktivointi onnistuu parhaiten Joogan ja Mindfulness-harjoitusten avulla, jotka tasapainottavat autonomista hermostoa ja rauhoittavat elimistöä.

Mindulness-meditaation aikana stressitaso laskee ja 4-8 viikon harjoittelun on todettu vaikuttavan aivoihin, joissa tapahtuu rakenteellisia muutoksia sellaisilla alueilla, mitkä vähentävät stressireaktiiisuutta ja lisäävät positiivisia tunteita. Tapahtuu siis fysiologisia muutoksia. Vähitellen Midfulness-meditaatiota säännöllisesti harjoittava alkaa tuntea tilanteet, jotka aiheuttavat stressiä, oppivat käyttämään tekniikkaa tarpeen tullen missä vain ja siitä tulee osa vuorovaikutusta oman elimistönsä kanssa – tunnesäätelyn taitoa tulisi oppia jo lapsena.

Mindfulness-meditaatiolla on saatu hyviä tuoksia mm. masennuksen hoidossa, syömishäiriöissä, laihduttamisessa ja eri addiktioissa. Kroonisten potilaiden elämänlaatua on saatu parannettua Mindfulness-meditaation avulla.

Suomeen toi ns. MBSR -koulutuksen Leena Pennanen, jonka sivustosta löytyy kursseja ja koulutusta. https://mindfulness.fi/mindfulness-hyodyt/mindfulness-sinulle/

MITEN ALOITAT MINDFULNESS-meditaation HARJOITTAMISEN

Iloinen asia on, että voit aloittaa sen opettelun vaikkapa heti. Aloita yksinkertaisilla, lyhyillä meditaatioilla, joita ovat esim. nämä:

Sydänliiton harjoitus 7 min. ”Tietoisen läsnäolon harjoitus, jonka avulla voi rauhoittua ja pysähtyä arkisen kiireen keskellä. Kesto n. 7 min. Mindfulness-harjoitukset ovat huomion suuntaamisharjoituksia, joissa tietoisesti kiinnitetään huomio omaan hengitykseen ja kehon tuntemuksiin.”

Työnohjauspalvelu 3 min. ”Pysähdy hetkeksi – tässä lyhyt ohjattu mindfulness eli tietoisen ja hyväksyvän läsnäolon harjoitus käyttöösi. Sopii tauoksi kesken työpäivän.”

Mielenterveysseura 15 min. ”Tämä harjoitus auttaa tutkimaan ja rentouttamaan kehoa hengityksen avulla”.

Voit myös ladata puhelimeesi: Mindfulness App Leena Pennanen tai hae youtubesta Mindfulness-meditaatio, Läsnäolomeditaatio ym.

Jos pidit artikkelista, kerro siitä myös muille ja aloita blogini seuraaminen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s